Dialyysi.fi

Akuutti ja krooninen vajaatoiminta

Munuaisten vajaatoimintaa on olemassa kahta eri tyyppiä: akuutti eli äkillinen vajaatoiminta ja krooninen eli pysyvä vajaatoiminta. Akuutti vajaatoiminta syntyy yleensä nopeasti ja korjaantuu useimmiten, mutta oireet ovat samat kuin kroonisessa vajaatoiminnassa. Syinä munuaisten akuuttiin vajaatoimintaan voivat olla esimerkiksi suuri verenhukka, palovammat, tulehdukset tai myrkytys.

Krooninen vajaatoiminta

Kroonisessa munuaisten vajaatoiminnassa on kyse etenevästä vauriosta, joka ei korjaannu, vaan vaatii hoitoa läpi elämän. Jossakin vaiheessa krooninen vajaatoiminta voi edetä uremiavaiheeseen, jonka hoitona on dialyysihoito ja jatkossa joissakin tapauksissa munuaisensiirto. Kroonista munuaisten vajaatoimintaa aiheuttavat esimerkiksi diabetes, korkea verenpaine, munuaiskerätulehdukset (glomerulonefriitit) ja verisuonitulehdukset (vaskuliitit).

Tavallisimpia syitä munuaisten krooniseen vajaatoimintaan ovat:

Munuaiskerätulehdus: (Glomerulonefriitti), jossa elimistön oma immuunipuolustusjärjestelmä, jonka pitäisi tappaa bakteereja ja viruksia, vioittaakin omaa munuaiskudosta.

Diabeettinen nefropatia: Tämä sairaus ilmaantuu osalle diabeetikoista, kun munuaiskerästen pieniin verisuoniin syntyy diabeteksen seurauksena vaurioita.

Uremia

Uremia eli virtsamyrkytys kehittyy munuaisten vajaatoiminnan seurauksena. Aina vajaatoiminta ei välttämättä kehity niin pitkälle, että se johtaisi uremiaan, mutta uremiavaiheeseen edennyt vajaatoiminta vaatii hoidokseen dialyysin.

Päivitetty: 2.10.2008
Lähetä tämä sivu sähköpostinaTulosta
Lisätietoa

munuaisten toimintakykyä voidaan seurata useilla laboratoriokokeilla. GFR-kokeen avulla arvioidaan munuaisten jäljellä oleva toiminta.

© Baxter | Legal Notice | Cookies | Dialyysi.fi -verkkosivuston on laatinut Baxter yhdessä yhteistyökumppaniensa kanssa.